Rahoituskausi on päättymässä
Olemme siirtymässä EU:n nykyisen, vuoden 2027 lopussa päättyvän monivuotisen rahoituskehyksen loppumetreille.
Kilpailu saatavilla olevasta rahoituksesta on kiristynyt
Kilpailu saatavilla olevasta rahoituksesta on kiristynyt merkittävästi, ja rahoittajien painopisteet suuntautuvat entistä tarkemmin strategisiin ja vaikuttaviin kokonaisuuksiin. Tämä heijastuu myös säätiö- ja rahastorahoitukseen, jossa hakemusmäärät ovat voimakkaassa kasvussa.
Nyt on tärkeämpää kuin koskaan panostaa hakemusten laatuun, selkeään omaa toimintaa tukevaan, strategiseen tavoitteenasetteluun ja harkittuun päätökseen siitä, mihin valmisteluihin resursseja suunnataan.
Lisäksi rakennerahastojen (ml. ESR+, EAKR) käyttöön on tehty merkittävä muutos, joka vaikuttaa laajasti aluekehittämisen rahoitusmahdollisuuksiin.
Valtioneuvosto päätti lokakuussa muuttaa Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmaa siten, että noin 300 miljoonaa euroa (ml. kansallinen vastinrahoitus) kohdennetaan uusiin erityistavoitteisiin:
Puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistaminen (n. 90 milj. €)
Sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen (n. 210 milj. €)
Tämä muutos vähentää kansallisesti käytettävissä olevia varoja muille aluekehittämisen painopisteille, ja sen myötä järjestöjen ja yhteisöjen on entistä tärkeämpää hyödyntää vaihtoehtoisia rahoituskanavia, kuten säätiöitä, rahastoja ja EU:n ko.toimijoillle soveltuvia, kevyitä kansainvälilisiä rahoitusohjelmia.
Kansainvälisiin rahoitushakuihin voi osallistua joko omalla hankkeella tai hankepartnerina jonkun muun toimijan koordinoimaan hankkeeseen.Partneripaikalle pääsyä varten on hyvä ensin tunnistaa rahoituksen ja sisältötoteutuksen mahdollisuudet, ja sen jälkeen lähteä aktiivisesti ja hyvissä ajoin ennakoiden – noin 3–6 kuukautta ennen haun päättymistä – keskustelemaan mahdollisen päähakijan kanssa yhteistyöstä.
Tyypillisiä päähakijoita kansallisissa ja kansaunvälisisä EU-rahoitetuissa hankkeissa ovat ammattikorkeakoulut, yliopistot, kunnat ja kehitysyhtiöt, joiden kansa yhteistyötä kannattaa systemaattisesti rakentaa ja ylläpitää tulevaa hankeyhteistyötä ajatellen.